Varsinaiset täpläperhoset
Tähän alaheimoon kuuluu useita näyttäviä ja värikkäitä kaikkien tuntemia päiväperhosia.
22. Karttaperhonen Araschnia levana
Karttaperhonen on hyvä esimerkki siitä, kuinka nopeasti lajit voivat muuttaa elinalueitaan, jos olosuhteet muuttuvat. Tällä hetkellä perhosesta on havaintoja käytännöllisesti katsoen koko maasta, Lapista tosin vähemmän. Olkiluodosta tämä alun perin Kaakkois-Suomessa esiintynyt laji tuli vastaan ensimmäisen kerran vasta 2020, jolloin yksi perhonen oli jäänyt vangiksi kasvihuoneeseemme. Viisi vuotta piti odottaa, että seuraavat yksilöt löytyivät saaresta. Nyt löytyi sitten elokuussa jo toukkapesyeitäkin nokkoselta, joten mielenkiintoista on seurata jääkö laji pysyvästi Olkiluotoon. Tämän nopean leviäimisen lisäksi lajissa on toinen kiintoisa piirre. Sillä on kaksi sukupolvea kesässä ja ne ovat keskenään niin erinäköisiä päältäpäin, ettei samaksi lajiksi luulisi.
23. Amiraali Vanessa atalanta
Tämän meillä vain vaeltajana esiintyvän vahvan lentäjän havaintoja on lähes koko maasta. Laji ei kestä meidän talveamme, mutta jos se onnistuu lentämään meille jo alkukeväästä tai kesän kynnyksellä, voi se kehittää uuden polven meillä, ja silloin niitä on yleensä loppukesällä ja alkusyksyllä hyvinkin runsaasti. Olkiluodossakin se on harvakseltaan tavattu joka vuosi, mutta sitten viimeisenä vuotena määrät räjähtivät – oli ilmiselvästi ollut hyvä kotimainen lisääntymisvuosi. Toukat elävät nokkosella, joten ravintokasvia riittää.
24. Ohdakeperhonen Vanessa cardui
Ohdakeperhoseen pätee sama kuin amiraaliin, eli se on vaeltaja, joka ei selviä meidän pitkistä talvista. Näyttää olevan vielä kovempi lentäjä, koska Lapistakin on paljon havaintoja. Olkiluodossa harvinaisempi kuin amiraali, mutta kahtena vuonna on ollut selvät isot vaellukset. Toukat elävät nimensä mukaan ohdakkeilla.
25. Neitoperhonen Aglais io
Levinneisyys eteläpainotteinen, mutta Lapistakin havaintoja eri puolilta. Kahdeksan hyvän alkuvuoden jälkeen tapahtui Olkiluodossa raju pudotus, mutta nyt on taas viitteitä kannan kohenemisesta. Toukka elää ainakin nokkosella. Vielä 70-luvulla neitoperhonen oli suuri harvinaisuus Rauman ympäristössä. Aikoinaan sen talvehtiminen onnistui vain Ahvenanmaalla, mikä selitti sen harvinaisuutta. Nykyään se taitaa jo selvitä ainakin Oulun korkeudella talven yli aikuisena, mikä on sen talvehtimisvaihe. Lieneekö talvessa 2016-17 ollut jotain lajin kannalta hankalaa, mikä tilapäisesti romahdutti kannat. Useat varsinaisista täpläperhosista ovat aikuistalvehtijoita, jotka hakautuvat pimeisiin loukkoihin ja istuvat siellä siivet yhteen taitettuna, jolloin alapuolen tummat sävyt ne kätkevät hyvin.
26. Nokkosperhonen Aglais urticae
Kaikkien tuntema nokkosperhonen on tavattavissa koko maassa. Olkiluodossa sillä on ollut kaksi selvää runsaushuippua, ja vaikuttaa siltä, että kolmas on alkamassa. Vaihtelut ovat varsin suuria vuosien välillä. Nokkosella elävät tämänkin perhosen toukat, ja talvehtineet aikuiset ovat ensimmäisten päiväperhosten joukossa keväällä meitä ilahduttamassa. Talven jälkeen yksilöt ovat usein jo hieman haalistuneita verrattuna kesä-heinäkuun vaihteessa ilmestyviin uusiin yksilöihin. Nämä jäävät tyypillisesti kesehtimään ja ilmesyvät uudelleen tankkaamaan talven varalle elo-syyskuussa.
27. Suruvaippa Nymphalis antiopa
Suruvaippa on ihan koko maassa tavattava komea musta-keltainen päiväperhonen. Tosin siipien loppukesällä kirkkaan keltaiset ulkoreunat ovat yleensä talvehtimisen jälkeen lähes hailakan valkeat. Viettää siis talven aikuisena. Esiintyminen Olkiluodossa on mielenkiintoinen – alusta lähtein lähes tasaista nousua aina vuoteen 2019 asti, minkä jälkeen selvä tason pudotus. Perhosen voi nähdä tyypillisesti kosteilla sorateillä istuskelemassa suoloja nauttien. Toukat elävät pitkään yhdyskunnissa raidalla ja muilla pajuilla, mutta myös koivu ja jopa harmaaleppä voivat kelvata niiden ravinnoksi.
28. Isonokkosperhonen Nymphalis xanthomelas
Lajin havainnot keskittyvät eteläiseen osaan maatamme, ja lisäksi niistä valtaosa tehtiin vuosien 2013-14 aikana. Ensimmäisenä vuotena meille vaelsi suuri määrä näitä näyttäviä perhosia, joita sitten vielä seuraavana vuonnakin havaittiin eri puolilla. Myös Olkiluodossa saimme kumpanakin vuonna kahdesta yksilöstä havainnon. Perhosen saattoi päästä näkemään ihan päivälläkin, mutta varmemmin sitä sai syöttipyydyksistä. Toukat elävät yhdyskuntina pajuilla ja erityisesti veden ympäröimillä tai veden äärellä kasvavilla pensailla.
29. Herukkaperhonen Polygonia c-album
Lähes koko maassa tavattava laji, mutta Lapissa jo harvakseltaan. Olkiluodon esiintymiskuvio on samanlainen kuin suruvaipalla, mutta huippu osuu vuotta myöhäisemmäksi, eli vuoteen 2020. Aikuistalvehtijana tätäkin perhosta nähdään lähinnä loppukesästä/alkusyksystä ja sitten taas keväällä. Usein ne istuskelevat aurinkoisilla puupinoilla. Toukat elävät yksittäin pääravintokasvin ollessa taikinanmarja, mutta esim humala, nokkonen ja muut herukat niille myös maistuvat. Sukupuolet ovat jossain määrin eriväriset siipien alapuolelta, ja siellä on myös takasiivissä lajin tunnus hopeista c-kirjainta muistuttava kuvio.